Reissuun valmistautuessa moni miettii, mitä kaikkea kannattaa pakata mukaan ja mistä on todellista hyötyä. Yksinkertaista vastausta ei ole, sillä varustus riippuu paljolti motoristista itsestään. Erityisesti uudet tai vähemmän kokeneet kuljettajat pohtivat myös sitä, millaista lähteminen on ja miten asiat sujuvat käytännössä. Avaan näitä seikkoja hieman oman kokemukseni pohjalta.

Pakkaaminen: Luovuutta ja tilaa tuomisille

Moottoripyörämatkailu eroaa melko paljon perinteisestä lento- tai bussimatkustamisesta. Kun pyörällä lähtee matkaan, sillä on tarkoitus päästä myös takaisin, ja tien päällä voi sattua mitä vain. Siksi suosittelen varautumista. Mikäli pyörässäsi ei ole integroitua navigointijärjestelmää, kannattaa mukaan ottaa jokin navigointiin sopiva laite.

Laukuilla on aina maksimipaino, jota ei pidä ylittää. Itselläni tavaraa mahtuu mukaan yhteensä 25 kg: kaksi kymmenen kilon sivulaukkua ja yksi viiden kilon takalaukku. Tilan rajallisuuden vuoksi suosittelen opettelemaan samojen vaatteiden käyttöä useamman päivän kerrallaan. Se helpottaa tilaongelmaa huomattavasti, ja vaatteita saa tuuletettua ja kuivattua majapaikoissa hyvin. Mainio vinkki on ottaa mukaan rulla muovipusseja; niistä saa toimivia tilapäispyykkikoreja.

Vaatetuksen lisäksi mukaan kannattaa pakata pienimuotoiset työkalut pyörän huoltoon ja säätöön. Tilan salliessa mukaan voi ottaa öljyä, jäähdytysnestettä ja ketjurasvaa. Tekemällä perushuollon ennen lähtöä voi pakattavien tarvikkeiden määrää kuitenkin vähentää. Laivalla matkustaville suosittelen omia kuormaliinoja, sillä aluksilla niitä ei aina ole riittävästi pyörän tukevaan kiinnittämiseen.

Säilytystilaa ei kannata tunkea aivan täyteen, sillä reissusta saattaa löytyä mieluisia tuomisia. Muistan vuoden 2024 reissun, kun olin palaamassa Euroopasta. Sukulaiseni oli toivonut tiettyä olutta, jota ei enää saanut Suomesta. Laivan myymälässä sitä sattui olemaan. Vaikka tila oli lopussa, mustekalat pelastivat tilanteen: sidoin 24 oluen laatikon matkustajan paikalle. Motoristin sisäinen luovuus kukkii tilanteissa, joihin ei etukäteen uskoisi joutuvansa.

Lähtöhetki ja seikkailun ensiaskeleet

Laivalle jonottamassa.

Laivalle jonottamassa.

Lähtöpäivän aamu on aina jännittävä mutta samalla rauhallinen. Nyt on aikaa kokea uutta. Eurooppaan suuntaavalla motoristilla on muutama reittivaihtoehto: laivalla Ruotsiin ja Tanskan kautta ajamalla, Vuosaaren satamasta Travemündeen Finnlinesin lautalla tai Viron ja Via Baltican halki Itä-Eurooppaan. Itse suosin Travemünden-lauttaa, sillä viihdyn merellä ja on mukavaa aloittaa reissukilometrit suoraan autobahnilla.

Lastausjonon tunnelmia ja yhteisöllisyyttä

Satamaan kannattaa saapua hyvissä ajoin, sillä lähtöselvityksessä voi olla ruuhkaa. Sataman odotusjonossa pääsee kokemaan matkamoottoripyöräilyn hienoimman ominaisuuden: motoristien yhteisöllisyyden. Tällä kertaa odottelin laivaan pääsyä pari tuntia kahden kokeneemman herrasmiehen kanssa, ja juttu lensi kuin vanhoilla tuttavilla.

Tien päällä ei katsota kuka olet tai millä ajat – olet aina tervetullut porukkaan. Nykyajan vastakkainasetteluun voisi hyvinkin olla ratkaisuna se, että kaikille hankittaisiin moottoripyörät. Yhteisöllisyyteen voi luottaa aina. Olen usein pysähtynyt varmistamaan tien poskeen jääneen motoristin vointia, ja vastaavasti minulle on tultu juttelemaan tauoilla. On mielenkiintoista, miten tuo pauhaava voimapesä jalkojen välissä yhdistää meidät parhaiksi kaveruksiksi.

Laivaan nousu on mutkatonta: henkilöllisyystodistus kopilla, kortit haltuun, jonotus ja ajo henkilökunnan perässä sisään. Turha jännitys on poissa ensimmäisen kerran jälkeen. Merimatka Saksaan kestää noin 1,5 vuorokautta, joten tekemistä kannattaa varata mukaan, sillä netti ei merellä juuri toimi. Aika kuluu kuntosalilla, saunoessa ja lukiessa. Jostain syystä laivabaarin olutkin maistuu maalla nautittua paremmalta.

Reittisuunnittelun vapaus

Jokainen matkustaa tyylillään, mutta jonkinlainen määränpää on yleensä hyvä olla. Liian tarkka suunnittelu voi silti kahlita. Parhaat kokemukset löytyvät usein reitin ulkopuolelta, ja niiden vuoksi tekee mielellään ylimääräisiä koukeroita kartalla. Itse valitsen yhden pääkohteen, kuten tällä kertaa Espanjan, mutta jätän muun avoimeksi.

Suunnitelmia ehtii tehdä vielä laivassakin. Puhelin on tässä hyödyllinen työkalu. Mittaan kartasta sopivan päivämatkan, esimerkiksi 700 kilometriä, ja katson, mitä paikkoja etäisyyden päästä löytyy. Sitten vain varaan hotellin. Tärkeintä on nauttia ajamisesta ja vapauden tunteesta. Muista, että voit mennä juuri sinne, minne haluat.

Ensimmäiset metrit mantereella

Travemünden satama häämöttää horisontissa. Tunnin kuluttua laukut kiinnitetään pyörään ja suunnataan Lübeckiin ensimmäiseksi yöksi. Tästä seikkailu alkaa. Vaikka maisemat ovat tuttuja, tuntuu joka kerta kuin olisi reissussa ensimmäistä kertaa. Ehkä juuri se tunne saa lähtemään matkaan vuosi toisensa jälkeen. Viimeistään laivan porttien auetessa ymmärtää, että nyt mennään eikä meinata. Matkani jatkuu seuraavaksi Hollannin, Belgian ja Ranskan kautta kohti Espanjaa.

Toivotan kaikille tien päällä oleville ja reissua odottaville motoristeille upeita hetkiä tien päällä!

Terveisin Niko

Toimituksen kommentti

Avustajamme Niko Kohonen on kokenut matkamotoristi ja seuraamme hänen matkaansa Espanjaan tässä artikkelisarjassa. Niko lähti matkaan Vappuna, ja on juuri saapunut Travemündeen josta jatkaa matkaansa eteenpäin.